Kun vuoden 2018 alussa kuljeskelin kauniiden veneiden luona Aurajoen rannalla Turussa purjehduksen harrastaminen oli minulle vain haave. Jostain kumman syystä ajattelin, että purjehdus ja veneily kaikissa muodoissaan on saavuttamatonta ja kallista ja minun olisi mahdotonta ruveta harrastamaan sitä.
Halu ja kiinnostus kokeilla oli vahva. Puhuin aiheesta ihmisille ja aloin tutkimaan pienten, yksinkertaisten veneiden hintoja Nettiveneestä ja huomasin, että tarjolla oli veneitä joihin minulla voisi olla varaa jos ostaisin sellaisen kaverin kanssa. Muutama viikko myöhemmin ostimme ystäväni kanssa H-veneen muutamalla tuhannella eurolla. Purjehdus ja veneily todella vetivät minut mukaan ja aloitin purjehduksen todella aktiivisesti heti alusta alkaen.
Seuraavana talvena vuoden 2020 Vene -messuilla kuulin, että Skipperi suunnitteli avaavansa Skipperi Fleet -palvelunsa Turun alueella ja se tuntui juuri oikealta askeleelta minulle. Rakastuin Skipperin missioon tehdä veneilystä saavutettavaa ja helppoa kaikille. Olenkin ollut siitä asti Skipperillä töissä, aluksi Turussa vastaamassa veneistä ja myöhemmin talouspuolen hommissa.
Samana talvena satuin lukemaan lehdestä, että Tapio Lehtinen, kuuluisa suomalainen yksinpurjehtija, etsi miehistöä seuraavaan projektiinsa. Tapion idea oli välittää tietonsa ja taitonsa valtameripurjehduksesta ja kilpailusta seuraavalle sukupolvelle osallistumalla Ocean Globe Raceen, joka on maapallon ympäri kulkeva kilpailu, jossa säännöt sallivat vain 1970-1980-luvun alkuperäisten kilpailujen teknologian käytön. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että GPS, moderni sääinformaatio tai autopilotit eivät olleet sallittuja. Minusta se kuulosti todella mielenkiintoiselta ja päätin hakea tiimin jäseneksi.
No, nyt kirjoitan tätä tekstiä Galiana WithSecuren kyydissä, kilpailun ensimmäisellä legillä, 5 viikkoa maailmanympärikilpailua takanani. Tämän päivän keskipäivän sijainti oli 23° 55’ S 22° 50’ W ja nautimme tasaisesta purjehduksesta luoteisissa pasaatituulissa, jotka tarjoavat tasaista ja lämmintä tuulta nautittavaksi.
Olemme valmistautuneet ja harjoitelleet tähän kilpailuun 3 vuotta. Vaikka se on ollut pitkä aika, useimmilla nuorista miehistön jäsenistä, minä mukaan lukien, ei ollut selkeää kuvaa siitä, millaista se olisi ja millaista elämää tällainen valtamerikilpailuun osallistuminen toisi. Tässä vaiheessa voin sanoa, että olen nauttinut tästä, huolimatta askeettisesta elämäntyylistä ilman aavistustakaan siitä, mitä maissa tapahtuu.
Tapion tehtävä välittää tietonsa on onnistunut hyvin ja 5 meistä voi jo laskea veneen aseman (keskipäivän sijainti) kulmista, jotka on mitattu auringon ja horisontin välillä. On ollut melko jännittävää oppia ja tehdä sitä itse.
Odotamme saapuvamme Kapkaupunkiin noin kahden viikon kuluttua. Meillä on siellä lyhyt tauko ja käytämme suurimman osan siitä valmistautuaksemme seuraavaan legiin, joka vie meidät Aucklandiin legendaarisen eteläisen valtameren kautta. Meret ovat suurempia ja tuulet voimakkaampia. Hyvällä valmistautumisella ja perusteiden oppimisella ensimmäisellä legillä minulla ei ole epäilyksiä miehistömme kyvystä selviytyä Intian valtameren haasteista. Olemme nähneet iloisesti hyppivät delfiinit ja vaikuttavat valaat täällä Atlantin valtamerellä, olen innokas tapaamaan albatrosseja ja muita ulappalintuja eteläisellä valtamerellä.
- Elia Koski