Tätä kirjoittaessani olemme 400 merimailin päässä Kapkaupungista.

Ocean Globe Racen reitti alkoi Southamptonista ja ensimmäisellä etapilla tultiin alas Atlantin valtamerta aina Kapkaupunkiin asti. Seuraavaksi, jännittävien juttujen pitäisi alkaa kun suuntaamme Etelämerelle, jolla tarkoitetaan melko vakiintuneesti valtavaa merialuetta 40 leveysasteen eteläpuolella. Siellä matalapaineet ja valtavat aallot kulkevat lännestä itään. Se on alue, jolla albatrossit, joiden siipien kärkiväli on 2,5–3,5m, liitelevät elinikäisiä matkojaan.

Ennen kuin OGR alkoi noin 7 viikkoa sitten, minulla ei ollut oikeastaan aavistustakaan, millainen matka tämä olisi ja kuinka tottuisin elämään merellä. Nyt minulla on siitä idea ja onneksi pidän elämästä merellä. Etelämerestä olen kuullut vain tarinoita. Jotkut sanovat, että se on kurja paikka ja edessä olisi loputtomia märkiä, kylmiä ja vaikeita päiviä. Jotkut, kipparimme Tapio mukaan lukien, sanoo, että se on paras ja kaunein paikka purjehtia koko maailmassa. Luulen, että tulemme saamaan maistiaisen molemmista puolista.

Kilpailun ensimmäinen osa on ollut myös henkisesti ja fyysisesti valmistautumista toiseen ja kolmanteen osuuteen. Olen innoissani ja kaiken kaikkiaan valmis jatkamaan, mutta tietysti on ollut pientä pelkoa ja stressiä siitä, mitä se tulee olemaan. Viime päivinä olemme saaneet vilauksen olosuhteisiin, kun olemme purjehtineet Atlantin valtamerellä voimakkaissa länsituulissa 35° leveysasteen eteläpuolella.

Odotamme saapuvamme Kapkaupunkiin 2-3 päivässä, jos tuulet sallivat. Siellä meillä on noin viikko aikaa valmistella venettä ja itseämme tuleviin olosuhteisiin. Oma vastuuni veneessä on riki (mastot ja vaijerit). Aluksi teemme yksityiskohtaisen tarkastuksen veneelle ja etsimme mahdolliset riskialueet korjattavaksi välittömästi. Seuraavaksi mitataan kaikki vaijereiden kuormitukset ja tehdään tarvittavat säädöt maston suunnittelija suositusten perusteella.

Henkilökohtainen valmistautuminen tarkoittaa muutamaa vapaapäivää ja listaa ostettavista tavaroista. Ensinnäkin haluan olla yhteydessä perheeseeni ja ystäviini, emme ole olleet yhteydessä 45 päivään, koska nykyaikainen tekniikka, mukaan lukien älypuhelimet, ei ole sallittu kilpailussa. Seuraavaksi täytyy löytää parhaat mahdolliset hanskat, muutama drybägi, kunnon hanskat ja joitain muita pieniä tavaroita. Lyhyt tauko elämästä pienessä 12 hengen veneessä on myös todella tärkeää. Odotan, että normaali ruoka voi maistua todella hyvältä, kun viimeisen kahden viikon aikana on syöty pelkkää kuivaruokaa.

Etelämerellä purjehtiminen on minulle unelmien täyttymys. Rehellisesti sanottuna en olisi muutama vuosi sitten uskonut, että se olisi mahdollista munkaltaiselle amatööripurjehtijalle.

Intian valtameren ylityksen jälkeen seuraava pysäkki on Auckland, Uusi-Seelanti. On jännittävää tavata kollegoita Skipperiltä, kun laskeudumme Westhaveniin, suureen Skipperi Fleet HOBiin. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten veneilypalvelumme toimii toisella puolella maailmaa.